"..we keep all our promises
be us against the world
in another life
I would make you stay
so I don't have to say thay you were the one that got away."
Kuten otsikko kertoo, ei sitä tosiaankaan suunnittele tai tajua menettävänsä jotakin, ennen kuin sen menettää. Joskus lopullisesti, joskus osittain. Haluaisin vain elää loppuelämäni näiden ihmisten keskellä, ketä rakastan ja kenestä oikeasti välitän. Miksi välillä on vaan niin vaikeaa saada oikeat ja oikeasti tärkeät ihmiset pysymään vierellä vaikka mitä tapahtuisi? En vain aina jaksa ymmärtää, miksi kaikki ihana katoaa elämästä, ja yleensä juuri väärällä hetkellä.
Se on kuitenkin aika paljon itsestäkin kiinni, sillä ihmisistä täytyy osata pitää kiinni eikä hellittää otetta tiukan paikan tullen. Täytyy osata valita oikeat sanat ja teot näyttääkseen, että oikeasti välittää. Täytyy ymmärtää, että vaikka joku ihminen on sinulle todella läheinen, ja vietätte paljon aikaa yhdessä, haluaa hän silti varmasti omaa tilaa ja viettää aikaa muidenkin kanssa. Jokainen tarvitsee miettimistilaa, mutta myös ihmisen joka miettii hänen kanssaan.
Mutta kun oikeasti joutuu päästämään irti jostakin, on useasti tosi vaikeaa hyväksyä sitä. Vanhat, yhdessä koetut ajat ja muistot ovat päälimmäisinä mielessä ja haluaa vain palata niihin aikoihin, kun kaikki oli vielä ennallaan. Haluaa takaisin ne ajat, jolloin tuli naurettu vatsa kippurassa miljoonat kerrat ja kasvatettua siinä hyvät vatsalihakset. Ne ajat, jolloin kaikki ajatukset ja ideat olivat yhteisiä, ja jokainen juttu painui mieleen ikuisiksi ajoiksi.
Nyt haluaisin oikeasti kerran edes kokea jonkun niistä ihanista hetkistä uudestaan, haluaisin vielä kerran osata nauraa niille tyhmille, mutta niin ihanille jutuille kuin silloinkin ♥
Joten nyt, miettikää ihmisiä, jotka ovat teille tärkeitä. Miettikää ketkä heistä ovat oikeasti sinulle henkilöitä, joiden kanssa elämä jatkuu vaikka murheet tuntuisivat pysäyttävän kaiken. Miettikää, onko yhden riidan takia järkevää lopettaa ehkä ikuinen ystävyys? Meidän elämämme kun täällä kestää vain hetken, eikä mikään ole ikuista, ellemme itse sen kaltaista tee.
Elämä kun tuo paljon pieniä ja huomaamattomiakin asioita, jotka voivat suuresti vaikuttaa moneen asiaan. Miettikää siis edes nyt, onko mikään ystävyys tai suhde niin mitätön, että sen voisi tuhlata yhden asian takia?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti