"..so hard to sleep
when i'm so close to this dream coming true
true, true
how do I tell, tell you?
when..
I can't speak,
I'm terrified
cause if I
say the wrong thing
you might see how hard I'm trying.."
Aihe, josta on ehkä vaikeaakin kirjoittaa. Itseasiassa ei edes niinkään vaikeaa, mutta vaikeaa saada teksti, joka oikeasti kiinnostaisi muita. On se ihastuminen vaan aika hassu tunne.
On ihanaa kuvitella jo valmiiksi kenties yhteistä pientä tulevaisuutta ja kaikkea ihanaa tekemistä, jos vaikka itsestä ja ihastuksesta tulisi joskus vaikka pari. On jännä ja samalla mahtava tunne, kun mahassa on perhosia heti, kun vain ajatteleekin toista. On ihanaa, kun on edes yksi syy, miksi hymyillä.
Välillä vaan oikeasti tuntuu, että maailma romahtaa niskaan, eikä nää mitään järkeä missään, ei edes itsessään ja olemassa olossaan. Silloin on hyvä olla joku, kenen ajatteleminen ja kenestä unelmoiminen pyyhkii edes hetkeksi turhat murheet ja ajatukset pois. Harmi vaan, että sekin on vain niin hetkellistä.
Tämä ensimmäinen, "unelmointivaihe", kestää periaatteessa koko ihastumisajan yleensä, ja se juuri ihastumisessa onkin kivaa, kun saa unelmoida saavansa sen ihanan pojan tai tytön itselleen, tai unelmoida siitä, että juuri tämä ihastus paljastaakin sinulle, että on ollut ihastunut sinuun jo pitkään. Se on varmasti monien toiveissa, kun on kovasti ihastunut johonkuhun.
Seuraavaksi ehkä alkaa jo miettimään, että mitä teen ja miten etenen. Joskus toiminta ja jutun eteenpäinviemis vaiheessa selviää aika hyvin, onko toinen osapuoli mukana juonessa vai ei. Mutta yleensä siitä ei noin helpolla selvitä ja oteta selkoa, vaan meidän ihastuneiden tunteita ja ajatuksia koetellaan koko ajan! Ihastus voi pyörittää ihastuksensa ajatuksia ja mieltä aivan miten sattuu, ja hän saattaa vain pelata peliä, kun on huomannut, että toinen on häneen ihastunut. Joskus taas siinä vaiheessa ihastus tajuaa ihastuneen kiinnostuksen, ja voi itsekin innostua, jos hän on jo jonkin aikaa katsellut ko. henkilöä tai on parhaassa tapauksessa myös ihastunut tähän toiseen!
Ja tietänkin me ihastuneet näemme tiettyinä hetkinä vain ja ainoastaan tämän yhden ja tietyn henkilön, ja silloin kaikki muu muuttuu sumuksi. Ja sitten kun ihastuksesi on kävellyt ohitsesi, pieni surina kelausnapista kaikuu pääsi sisällä ja olet taas maanpinnalla. Ehkä hymyilevämpänä kuin pari sekuntia sitten. Koita siinä sitten selitellä muille, miksi olet pahempi kuin paloauto ja miksi suupielesi tavoittelevat korvia.
Ja tietysti se kaikista parhain vaihe, mihin ei aina jokaisen kohdalla valitettavasti ylletä, on se, että alkaa olemaan jotain pientä juttua ja ehkä päädytään seurustelemaan.
Joka tapauksessa, vaikka teistä tuntuisi, että mahdollisuutenne ihastustanne kohtaan pyörisivät nollissa, älkää lannistuko. Jos ihastuksenne ei oikein ole innokkaana, on siellä varmasti joku Prinssi katselemassa juuri sinua. Joten älä murehdi, jos kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Mutta muista kuitenkin tavoitella jotain tavoittelemisen arvoista, äläkä hevillä luovuta, ennen kuin se on oikeasti tarpeen ;)
--Tämä postaus oli ehkä vähän turha (ainakin joidenkin mielestä varmaan), mutta älkää antako sen haitata ;) Oli vaan jotenkin vekkuli olo ja teki mieli vaihteeksi kirjoittaa vähän jostain pirteämmästä aiheesta, ja muistakaa: älkää ottako kaikkea tämän tekstin sisältöä niin vakavasti ;D
when i'm so close to this dream coming true
true, true
how do I tell, tell you?
when..
I can't speak,
I'm terrified
cause if I
say the wrong thing
you might see how hard I'm trying.."
Aihe, josta on ehkä vaikeaakin kirjoittaa. Itseasiassa ei edes niinkään vaikeaa, mutta vaikeaa saada teksti, joka oikeasti kiinnostaisi muita. On se ihastuminen vaan aika hassu tunne.
On ihanaa kuvitella jo valmiiksi kenties yhteistä pientä tulevaisuutta ja kaikkea ihanaa tekemistä, jos vaikka itsestä ja ihastuksesta tulisi joskus vaikka pari. On jännä ja samalla mahtava tunne, kun mahassa on perhosia heti, kun vain ajatteleekin toista. On ihanaa, kun on edes yksi syy, miksi hymyillä.
Välillä vaan oikeasti tuntuu, että maailma romahtaa niskaan, eikä nää mitään järkeä missään, ei edes itsessään ja olemassa olossaan. Silloin on hyvä olla joku, kenen ajatteleminen ja kenestä unelmoiminen pyyhkii edes hetkeksi turhat murheet ja ajatukset pois. Harmi vaan, että sekin on vain niin hetkellistä.
Tämä ensimmäinen, "unelmointivaihe", kestää periaatteessa koko ihastumisajan yleensä, ja se juuri ihastumisessa onkin kivaa, kun saa unelmoida saavansa sen ihanan pojan tai tytön itselleen, tai unelmoida siitä, että juuri tämä ihastus paljastaakin sinulle, että on ollut ihastunut sinuun jo pitkään. Se on varmasti monien toiveissa, kun on kovasti ihastunut johonkuhun.
Seuraavaksi ehkä alkaa jo miettimään, että mitä teen ja miten etenen. Joskus toiminta ja jutun eteenpäinviemis vaiheessa selviää aika hyvin, onko toinen osapuoli mukana juonessa vai ei. Mutta yleensä siitä ei noin helpolla selvitä ja oteta selkoa, vaan meidän ihastuneiden tunteita ja ajatuksia koetellaan koko ajan! Ihastus voi pyörittää ihastuksensa ajatuksia ja mieltä aivan miten sattuu, ja hän saattaa vain pelata peliä, kun on huomannut, että toinen on häneen ihastunut. Joskus taas siinä vaiheessa ihastus tajuaa ihastuneen kiinnostuksen, ja voi itsekin innostua, jos hän on jo jonkin aikaa katsellut ko. henkilöä tai on parhaassa tapauksessa myös ihastunut tähän toiseen!
Ja tietänkin me ihastuneet näemme tiettyinä hetkinä vain ja ainoastaan tämän yhden ja tietyn henkilön, ja silloin kaikki muu muuttuu sumuksi. Ja sitten kun ihastuksesi on kävellyt ohitsesi, pieni surina kelausnapista kaikuu pääsi sisällä ja olet taas maanpinnalla. Ehkä hymyilevämpänä kuin pari sekuntia sitten. Koita siinä sitten selitellä muille, miksi olet pahempi kuin paloauto ja miksi suupielesi tavoittelevat korvia.
Ja tietysti se kaikista parhain vaihe, mihin ei aina jokaisen kohdalla valitettavasti ylletä, on se, että alkaa olemaan jotain pientä juttua ja ehkä päädytään seurustelemaan.
Joka tapauksessa, vaikka teistä tuntuisi, että mahdollisuutenne ihastustanne kohtaan pyörisivät nollissa, älkää lannistuko. Jos ihastuksenne ei oikein ole innokkaana, on siellä varmasti joku Prinssi katselemassa juuri sinua. Joten älä murehdi, jos kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Mutta muista kuitenkin tavoitella jotain tavoittelemisen arvoista, äläkä hevillä luovuta, ennen kuin se on oikeasti tarpeen ;)
--Tämä postaus oli ehkä vähän turha (ainakin joidenkin mielestä varmaan), mutta älkää antako sen haitata ;) Oli vaan jotenkin vekkuli olo ja teki mieli vaihteeksi kirjoittaa vähän jostain pirteämmästä aiheesta, ja muistakaa: älkää ottako kaikkea tämän tekstin sisältöä niin vakavasti ;D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti