Meistä jokainen asuu jossakin. Jep, toisin sanoen meillä kaikilla on koti. Valitettavasti on niitäkin, joilla on ollut koti, mutta jotka nyt jostain syistä tai toisista asuvat kadulla tmv. Mutta mikä koti oikeastaan on? Onko se paikka, mihin mennään koulun jälkeen, missä käydään syömässä ja taas lähdetään? Onko se paikka, jossa voi tuntea olonsa turvalliseksi ja lämpimäksi? Kyllä. Sen voi määrittää noinkin, mutta jo pelkästään asiana koti on hyvin moniselitteinen asia. Ja meille kaikille se ei välttämättä tarkoita samaa asiaa.
Kodin pitäisi olla paikka, missä jokainen saa olla oma itsensä. Saa tuntea olonsa turvalliseksi. Saa levätä, jos siltä tuntuu, ja saa tehdä asioita, mitkä rakentavat arjen ja sen myötä turvallisen "verkoston" ympärillemme. Elämä koostuu arjen pikku asioista, vai mites se menikään?
Voi olla kausia -pidempiä, tai hetken kestäviä-, jolloin ajattelee, "ettei minulla ole kotia". Joillakin tämä voi kirjaimellisesti pitää paikkansa, mutta joillekkin se on ohikiitävä tunne, joka on syntynyt esimerkiksi riitatilanteessa vanhempien kanssa.
Kodissa pitäisi tuntea olonsa turvalliseksi. Takapihan ovea täytyisi voida pitää auki ilman, että pelkää, koska sieltä joku hyökkää sisälle. Kodissa pitäisi saada nukkua ilman, että pelkää. Aina tuo turvallisuuden tunne ei kuitenkaan muodostu. Niin valitettavaa kuin se onkin.
Ikävät tapahtumat ja tunteet, joihin liittyy kotiseutu tai koti millään tavalla, voivat nostattaa pintaan epämiellyttäviä ja vaivaannuttavia tunteita siitä unelmien lapsuudenkodista, mikä ennen se oma koti oli ehkä ollut.
Joskus taas kotona ei huvita olla, kun kavereita näkee mieluummin muualla ja on niin paljon tekemistä, että kotona käydään ehkä haukkaamassa jotain ja nukkumassa. Mutta kannattaa pitää mielessä, että ei siellä silloisessa kodissa asu aina, vaan joskus sieltä on muutettava omaankin kotiin ja itsenäistyttävä. Silloin ehkä huomaa, kuinka paljon kaipaa sitä oman lapsuuden- tai entisen kodin lämpöä ja turvallisuuden tunnetta. Joten kotona kannattaa aina mahdollisuuksien mukaan viettää paljon aikaa. Suo edes pari kertaa viikossa itsellesi siihen, että olet kotona ja teet asioita, jotka saavat sinut hyvälle tuulelle. Kyllä se kavereiden näkeminenkin varmasti saisi, mutta kotona vietetystä ajasta voi tulla ihan erilainen olo. Välillä kannattaa harkita, lähteekö minihame ja korkkarit jalassa tarpomaan jäisen pihan kautta bileisiin, mitä on järjestetty jo kyllästymiseen asti, vai jääkö kotiin jalassa kulahtaneet gollegehousut ja päällä ylisuuri huppari tai villapaita, ja kädessä mahdollisesti ihanan lämmin kaakaokuppi? Ehkä, toisinaan taas ei.
Elämä on täynnä valintoja, joka hetki, ja pienestäkin valinnasta -juuri esimerkkinä joskus kotiin jääminen- voi tulla niin hyvä olo ja mieli, että piristyy pitkäksikin aikaa. :-)
~Tämä postaus oli nyt vähän tälläinen, joidenkin mielestä ei niin kiinnostava ehkäpä, mutta eräänä iltana, kun en saanut unta, aloin pohtia kotia, ja miltä tuntuu olla kotona, ja nukkua juuri omassa sängyssä, näiden ihanalta ja turvallisen tutuilta tuoksuvien lakanoiden alla. Siitä sitten juolahti päähäni tehdä postaus "koti" -aiheesta, ja jonkunmoisen nyt teinkin...Toivottavasti edes jotakin kiinnosti (:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti